Tuolla lähtee käyntiin! Ensin siis yövyttiin E:n kanssa Wangarattassa yks yö sen porukoilla, jonka jälkeen napattiin bussi Canberraan asti. Vaikka matkaa oli jäljellä ehkä 400km niin kyllä sekin vaan tuntu sitte piiiiiiiitkältä sessiolta kaiken sen matkustamisen jälkeen. Canberrassa oli siis edessä tämmönen kahden illan varikkopysähdys. E tyhjenti loput tavaransa huoneesta, siivosi ja kävimme viimeistä kertaa keskustassa baarissa E:n kanssa. Haikeita tunnelmia haikeita tunnelmia! E tosiaa siivosi koko kämpän koska hän oli lukenu vuokrasopimuksen pienet präntit ja sielä oli sanottu, että vuokralaisen lähtiessä myös yhteiset tilat pitää olla siistissä kunnossa. En tiedä miten tuota sääntöä käytännössä valvotaan koska ei noille meidän vuokraisännillä ole resursseja kiertää kaikkia muutamaa sataa asuntoa siinä samana päivänä ku vanhat residentit lähtee. Siinä ei sit tarvita ku käydä vähän huono säkä jos esim vaikka talo olis siivottu putipuhtaaksi niin, jos samana iltana ennen tarkistusta meidän Indonesian vahvistukset pitää bileet niin jälki voi olla mitä vaan :D Noh E vietti silti koko päivän puunaten asuntoamme.
Canberrasta löytyi myös hieno tekojää jossa olis päässy vähän verestämään luistalutaitojaan. Keski-iän asettuessa sinne 13v hujakoille päätimme antaa nuoremmalle sukupolvelle vielä vähän aikaa harjoitella, ennenkuin otamme lavan haltuun.
Niin ja tosiaan! Halti se otti ny ja hajos. Ostettiin iskän kans se mulle kun olin tokalla luokalla :D Mentiin inter-sporttii ziigaamaan kyseistä reppua koska muisteltiin Jussin kertoneen ostaneen saman repun johonkin tiettyyn hintaan. Noh käytännössä se hinta mikä meillä oli mielessä oli oikeasti riittänyt kokoa pienempään Jussin ostamaan 25L reppuun, eikä tuohon 30L versioon. Iskä sai kuitenki intettyä ja tingittyä tuon 30 litrasen Haltin 25 litrasen hintaan ja näin meikä sai uuden koulurepun. Enhän mä sitä silloin aluksi oikein voinu pitää, ala-aste on herkkää aikaa.. Sitähän joutui kiusauksen kohteeksi niin ison repun kanssa, joten se piti jättää vielä kotia muutamaksi vuodeksi :D Mulla oli muuten samaan aikaan myös iskän kanssa ostetut(halvalla inter-sport poistopisteestä) noin 46 koon skeittikengät jotka keräs aika hyvin myös huomiota :D Voi kun muistas niitä "lempinimiä" mitä sain niiden pitämisestä.
Siinä tosiaan on majesteettinen suomalaisen suunnittelutyön huippunäyte! Siitä loppujen lopuksi hajosi toi ison taskun vetoketju, joten, jos joku vielä haluaa kyseisen reppuvanhuksen pelastaa nii siitä vaan, tossa se on mun pöydän alla :D Tämä reppumuumio on kulkenut kanssani ympäri maailmaa, se on nähnyt muutaman Levin reissun ja kourallisen Lapin muita reissuja, Lontoon, Bremenin, Bulgarian, Amsterdamin kaksi kertaa, Trondheimin kaksi kertaa, Tukholman pari kertaa, Teneriffan, Lanzaroten, Tarton, Tallinnan, Sydneyn, Melbournen, Tasmanian, Alice Springsin, Ulurun, Darwinin ja Wangarattan. Se on myös nähnyt suomen festareista Ilosaarirockin, Provinssirockin ziljoona kertaa, Ruisrockin kolme kertaa, Sonisphere, Nummirockin ja muutamia In Flamesin keikkoja. Tietysti se on kokenut kanssani kolme tähänasti elettyä fuksisyksyä kolmella Koneenrakentien Kirkastusjuhlilla kuorrutettuna! Juoksin ja pyöräilin viime kesän joka päivä tämä selässä töihin, sillä on laskettu ala-asteella mäkeä ja sen sisään on levinnyt viinaminigrippussiviritelmä ainakin 5 kertaa sekä hammastahna tuubi auennut enemmän kuin käsillä pystyy laskeen. Ja kun laskee eliniän tälle kamulle nii loppusummaksi muodostuu kutakuinkin noin 17 vuotta! Iskä tuumaskin, että soita ny sinne Haltille, jos siinä olis vielä takuuta jäljellä :D Pidetääs pieni hiljainen hetki Haltin kunniaksi.
On kuitenkin aika mennä eteenpäin! Haltin seuraajaksi olisin halunnut Haghlöfsin Krios 40 mutta eihän semmosia täältä mistään saa. Lähimmät myyntipisteet taitaa olla jossain venäjällä... Päätinkin siis valita amerikkalaisen Osprey Kestrell 38, joka on periaatteessa toiminnoiltaan ihan vastaava mutta siinä saa vielä tuon päälokeron auki kummastakin päästä, mikä osoittautui varsin käteväksi ominaisuudeksi esim puhtaiden ja likaisten vaatteiden erossa toisistaan pitämisessä hämyisissä hostelleissa.
Siinä se nyt on. 10 litraa enemmän tavaraa mukana mutta paino on täysin sama. Reissasin siis koko wintertermin pelkästään käsimatkatavaroilla, joihin kuuluu kaksi laukkua, isompi ja pienempi, joista isompi laitetaan sinne päänpäälle tavarasäilytysmestaan ja pienempi sitten edessä istuvan henkilön penkin alle. Yhteispaino näillä saa olla vain 10kg. Huomasinkin jossain välissä reissua, että kun alunperin olin mitannut painavani noin 10,4kg, jolla kiltit tädit päästi mut vielä porteista lävitse, ei se enää varmaan onnistuisi kun olin ostanut shampoon, pyyhkeen ja juomapullon edellisten tavaroiden lisäksi. Kolmella viimeiselllä reissulla rupesinkin vähän kikkaileen... Aina kun olin matkalla kohti turvatarkastusta, otin takin ja hupparin repusta ja tungin niiden taskut täyteen painavimpia asioita mitä repusta löysin. Lukot, kamerat, avaimet, yms yms.. Sen jälkeen otin Cityconilta saadun kangaskassin johon tyhjensin kaiken repun ulkopuolella roikkuvan, jotta turvatarkastus tädeillä ei sitten tulisi mitään sanomista niistä. Näin sitten, takki päällä, taskut täynnä, reppu nätisti remmeillä siistiin pakettiin väännettynä ja ylimääräset kamat kangaskassissa suunnistin porteista lävitte ja sehän meni oikein nätisti! Koneen näyttämä yhteispainokin oli pudonnut 9,6 kg eli olin reilusta rejojen alapuolella :D
Siinä näkyy E:n viimeisiä hetkiä meidän kämpillä. Koko talo on siivottu ja fiilistelemme viimeisen kerran olohuoneessa yhteisiä kokemuksiamme tässä talossa.
Eikä edes kyyneleen kyyneltä voinu meille vuodattaa :D
Sitten otimmekin auton alle ja ajoimme takaisin Wangarattaan. Paikka pitäis löytyä kartalta jostain täältä blogista koska laitoin sen tonne blogin metatietoihin. Eka ilta E:n porukoilla meni leppoisasti hyvän ruuan ja viinien merkeissä. Meidän täyshoitopakettimatkaan E:n porukoilla kuului yksi E:n iskän määrittämä semmoinen alaehto joka määräsi, että meidän täytyi mennä E:n äitin "Quilt showta" eli täkkinäyttelyyn. E:n äiti on intohimoinen tilkkutäkkiharrastaja ja luulimme, että hänellä olisi tyyliin yksi taideteos kyseisessä näyttelyssä mutta kävikin ilmi, että hän käytännössä oli yksi pääjärjestäjistä ja hän oli kutonut(onko oikee termi? jaa) vai nyplännyt kolme vai neljä erilaista taideteosta. Täytyy sanoa, että ihan nautin kyllä koko showsta :)
Päivän ohjelmassa oli myös kiertää kirpputoreja?!?! noin niinku huviksemme. Löysinkin jotain kultaakin arvokkaampaa!
Meidän kämpän takapihalla oli hienoja papukaijoja joita E yritti syötellä.
Kävin myös lenkillä ja aika jännät maisemat oli!
Toiset tykkää kuvata erilaisia asioita.
Paikasta tuli vähän mieleen jotku Harripotterin tunnelmat! Eli ilmeisesti tuo on ollut ennen metsää mutta sitten ku joidenki vesipatoamisjärjestelyjen takia niin tuo paikka onkin muuttunut semi suoksi tai järveksi. Eikä sielä enää mikään kasva. Mesta paikka kuitenki!
Vedetii myös vähä amerikkalaisia karkkeja.
Sekä käytiin Brown Brotherssin viinitilalla maistelamassa useampaakin viiniä. Voi kyllä sanoa, että aikamoisia aikusten huvipuistoja noi viinitilat! Caitlin ei oo ihan samaa mieltä :D
BB jälkeen käytiin Beechworthissä joka on tämmönen pienen pieni kylä keskellä ei yhtää mitää :D
Seuraavana päivänä päätimmekin suunnata katsomaan "the snowta". Australiassa ei siis oo kuin yhdessä paikassa lunta noin 4-5 eri vuoren huipulla ja aina ku ozzit puhuu laskettelemaan menosta ne on menossa lasketteleen "The snow":hun :D Ne puhuu noista paikoista sillee "Yeah, there is not much snow in the snow this year" :D Tai sit ku kysyy, että mitä meinaat tehdä talvilomal nii ne vastaa "Hmm, I guess I'll go see the snow and blabla". Ja täälä Canberrassa varsinkin se on vähä niinku coolien ihmisten juttu käydä tuola laskettelemassa. Ja no on kai se coolia jos on varaa maksaa noin 120 dollaria per päivä, että pääsee laskeen meidän Seinäjoen Jouppilan vuoren kokoseen laskettelumäkeen :D Me käytiin siis myös kattomas the snowta lähimmällä eli Mt Georgella joka on vissii Australian kolmanneksi korkein vuori.. Ehkä.. Mutta meillä oli tosiaan mukana Caitlin joka ei eläissään ollut nähnyt lunta :DDD Joten kyllä sitä sitten ihmeteltiin oikein porukalla!
Larppasin taas
Aika messevä kaverikuva!
Pitihän sitä sitte nauttia tästä ainutlaatusesta lumielämyksestä antamalla itselleni lumipesut!
Siinä muistopatsas jollekki paikalliselle länkkärille joka oli husinu menemään täälä pari vuotta sitte tommosissa asusteissa.
Sit en muista kyllä näiden paikkojen nimiä kirveelläkään mutta käytiin vissii viidellä eri tarhalla.
Löysin Elsaa muistuttavan otuksen!
Viinit oli hyviä ja varsinki jälkiruokaviinit oli meikäläisen makuun! Reissu olikin hyvä päättä mahtaviin auringonlaskukuviin. Sinne jätettiin E vanhempiensa kanssa nauttimaan vielä muutamaksi viikoksi Australiasta. Minä suuntaisin yhden varikkoyön jälkeen Canberrasta kohti Gold Coastia ja tytöt lähtivät takaisin Mollymookkiin töihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti