Gold Coast-Brisbane

Lähdin siitä sitten lauantaiaamuna, pitääpäs oikein tarkistaa mikä päivämäärä se oli, 21.6 aamu viideltä tältä kylmästä Canberrasta kohti Queenslandia ja Australian itärannikkoa. Puissa oli aika makee Kookaburra konsertti mutta yhtäkään en kyllä nähny! Bussi körötteli ajoissa Sydneyn ja tarkotuksena oli käydä moikkaamassa Anttia, joka on vannoutunut virtausmies tuolta TTY:ltä, ennenkuin lento Gold Coastille lähtisi. Näin Antin muutaman kerran laitoksen käytävillä ollessani sielä assarina viime vuosien aikana ja nyt sitten Antti oli tullut Sydneyn yliopistoon tekemään tutkimus lasin karkasusta ja oli kuullut jostain kaveriltaan, että meikäläinen saattais olla täälä jossain lähettyvillä. Käytiinkin vaihtamassa pikaisesti pari sanaa ensi vaikutelmista ja syötiin lounasta siinä kunnes meikäläisen piti kiiruhtaa kohti kenttää. Lento kestikin vain vähän yli tunnin ja otin tietysti hostellin ihan siitä surfers paradisen nurkilta.

Edellisen aamun bussille herääminen oli kääntänyt meikäläisen rytmin sen verran, että heräilin sunnuntaina siinä seiskan maissa aamulla ja lähdin vähän katteleen ympärilleni. Sää oli vähän pyllystä ja tuulikin kohtuullisen kovasti mutta päätin silti, että kun täälä nyt kerran ollaan niin kyllä sitä pitää surffaamista koittaa. Vuokrasin laudan pariksi tunniksi ja kävin räpiköimässä ammattilaisten seassa. Noin kymmenen pesukoneen jälkeen oli aika luovuttaa ja käydä vähän kattelemassa ympärilleni.

Ranta oli täynnä erilaisia urheilutelineitä ja niiden keikkujiakin vaikka millä mitalla. KÄvin näyttämäs mallia miten 10kg reppu selässä tehdään leukoja!

Päivällisen, kahvittelun ja rakennusten kattelun jälkeen lähdinkin kohti Brisbanea. Alunperinhan keksin tosiaan lähteä tänne töihin niiden Cargon vaikutteiden takia. Ja kovasti kovasti kovasti yritinkin saada töitä täälä talvikauden ajaksi, jotta olisi sitten taas varaa rellestää seuraavalla semesterillä. No töitä ei nyt sitten useista yrityksistä huolimatta herunutkaan niin päätin sitten reissailla koko tähän astisen loman. Ehkä ihan hyvä näin! Olin kolme päivää aikaisemmin torstaina olin kuitenkin päättänyt kokeilla viimeisen oljenkorteni ja lähetin Brisbaneen viestiä, että "Meikä on nyt joka tapauksessa tulossa viikoksi Brisbaneen, saavun sunnuntaina 22.6 ja olen noin viikon verran, että mitä jos kuitenkin olisi töitä?". No eihän siinä mennyt kuin muutamia tunteja niin tuli työsopparia sähköpostiin ja viestiä, että tervetuloa :D Pääsisin kuulemma nyt ainakin viikoksi töihin ja pääsisin kulkemaan suomalaisten työkavereiden kyydillä töihin Brisbanen satamaan, joten minun täytyi valkata sellainen hostelli joka olisi sopivasti matkan varrella heille. Löysinkin erään hyvän joka oli sopivasti tämän yhteyshenkilöni/pomon lähellä mutta tyhmyyspäissäni en ollut varannut sitä etukäteen vaan ajattelin, että kai sielä ny näin talvella olisi tilaa yhdelle reppureissaajalle mutta ei nii ei. Ei auttanut kuin pyytää pomolta listaa niiden suomalaisten olinpaikoista ja lähteä kartoittamaan tilannetta uudestaan. Uusi hostelli löytyikin ihan Story bridgen vierestä. Kyseinen hostelli oli vanha rotisko, joka oli vanha kartano joka oli muutettu hostelliksi raijaamalla huoneisiin kerrossängyt. Muuten ihan mukava paikka mutta siellä ei ollut ollenkaan mahdollisuutta internettiin ja keittiön lattiassa oli sen verran isoja reikiä, että kellarin pyykin pesijät vilkutteli sieltä samalla ku käristit piffejä. Se rupesi pitemmän päälle jo vähän puuduttamaan. 

Valitettavasti satama-alueella oli kaikenlainen kuvaus kielletty, joten mitään kuvamateriaalia en voi tänne niiltä työreissuilta laittaa. Työpäivien jälkeen arkena kävin muutaman kerran lenkillä Brisbanen riverin varrella ja täytyy sanoa, että se on tähän astisista lenkkikokemuksista ihan ykköspaikka koko maailmassa! Kaunis joki, ylväitä rakennuksia, ravintoloita ja pubeja joilla voi moikkailla kun juoksee ohitse, paljon hienoja puistoja, veneitä, siltoja sekä tietysti hyvännäköistä geeniperimää. 

Satuin myös kekselle erään tanssikerhon mainosvideon tekoa. Tuolta löytyy sitten se lopullinen video, en tiedä minkä takia olivat meikäläisen juoksuosuuden leikannu pois... http://www.youtube.com/watch?v=4MshKlnF36Q

Oletko tietoinen, että Dream Theater vaihtoi ikonisen legendarumpalinsa uuteen ja on nyt julkaisemassa syksyllä uutta albumiaan jonka nimi tulee olemaan "Dream Theater". Hurjat on siis odotukset kyseiseen lättyyn ja tässä kaikille vähän esimakua ekan singlen muodossa! Dream Theater – The Enemy Inside

Kuten kuvista huomaa niin en koskaan ollut enää tuolla viikolla valoisan aikaan itse Brisbanen kaupungissa vaan päivät kului pitkälti rautaa ihmetelle Brisbanen satamassa. Kävin yhden hostelli kämppiksen kanssa katsomassa Southbankin mikä on keskelle kaupunkia rakennettu uimarantakompleksi mutta eipä siinä nyt niin paljo nähtävää ollut näin talvella ja keskellä yötä :D Muuten illat meni rattoisasti tehden ruokaa tai syöden. Muutamana iltana kävin lähistöllä sijainnenn contemporary arts museumin edessä soittamassa kotia koska heidän ilmainen wifinsä ylsi lähistöllä olevalle bussipysäkille :D Eräänä iltana siinä istuessani näinkin oikein kunnon paikallisen tulevaisuuden toivon. Tietä oli ylittämässä äiti ja noin 10 ja 12 vuotiaat pojat. Tiellä oli aika runsaasti liikennettä mutta tästä huolimatta moderni äiti oli päättänyt, että tästähän koko perhe vaa puikkelehditaan autojen välistä toiselle puolen tietä. Äiti vetää käsistä poikia, joilla on jarrut päällä, osoittavat suojatien suuntaan ja huutavat jotain, että "c'mon mam the crossing is just there!!". Äiti päästää poikien käsistä irti jotka jäävät rotvallin reunalle tuijottamaan kun äiti painelee tien ylitse. Toinen pojista huutaa "hey mam please don't do this, you are pregnant and all", nainen jää keskelle kaistojen väliin odottamaan, että pääsisin toiseenkin suuntaan menevien autojen kaistan ylitse. Muutama auto tööttää ja lopulta nainen vain lähtee käveleen ja osottaa kädellä seis merkkiä ylämäestä tulevalle autolle. Autot ovat tässä kohtaa pysähtyneet myös toiseen suuntaan menevien kaistalla ja äiti viittelöi pojille jotain tyyliin "hey c'mon lets go!". Meikäläinen jää siinä tuijottamaan vaan tyhjyyteen, että voi morjens.

Kun teki töitä 40-50 tuntia päivässä niin ei sitä jaksanu sitte paljon muuta. Lauantaina töiden jälkeen työkaverit heitti meikän suoraan lentokentälle ja siitä sitten lensin Cairnssiin Newcastle poikien kanssa sukelluskurssille! Iloisena uutisena Cargon pomo tuumas, että kyllä heillä olisi mulle vielä käyttöä toiseksikin viikoksi, joten sovimme, että käyn vähän Cairnssissa sukeltelemassa ja tulen sitten takaisin Brisbaneen viihdyttämään heitä. Lähdinkin hyvillä mielin siitä sitten taas kohti uusia seikkailuja. Rok rok!