sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Brisbane ja Blue mountainit, taaas

Monsieur Julien oli löytäny erittäi viihdyttävän musiikkivideon internetin syövereistä:


Vielä olis puoltoista viikkoa talvilomareissua purkamatta ja kommentoimatta. Lähettiin siis sitten vihdoin parin päivän sukelluskurssin palauttelujen jälkeen takasin kohti uusia seikkailuja, pojat meni takasin Newcastleen opiskelemaan ja ite tulin Brisbanee takasin töihin. Aika menikin hyvin pitkälti satamassa rautaa kattellessa mutta tuli sitä itse B:stäki otettua pari kuvaa. Alla olevat kuvat on siis siltä yhdeltä ainoalta sunnuntailta kun olin valosan aikaan Brisbanen keskustassa :D



Sää oli aika kaukana semmoisesta "lopputalvesta" mihin kotona on tottunut, joten nautinkin täysin siemauksin lähes 30 asteen lämmöstä kävelemällä sunnuntaipäivänä ympäri keskustaa ja puistoja kuunnellen hyvää musaa ja juoden kahvia.






Nooran innoittamana tein videon, jossa puhelen kuin mielipuoli yksikseni puhelimelleni. Terkkuj pojille!




Brisbanesta tuli mieleen vähä ehkä turku, tai no mikä tahansa kaupunki missä joki puhkoo kaupungin jakaen sen kahteen osaan muodostaen loputtoman määrän mahtavia paikkoja terasseille ja baareille virran varrelle. Jokivarsi oli kyl paras paikki missä ikinään oon käyny missään lenkillä. Hyvännäkösiä typyjä, uljaita taloja ja kaupungin lauttoja, jotka suhaa edestakasin kuskaten väkeä baarista toiseen.




Satamassa sattu ja tapahtu joka päivä mutta ei niistä uskalla paljo pöhistä, ties mitä yrityssalaisuuksia sitä vahingossa sitten möläyttäisi :D Mutta eräs hassu keissi tuli mieleen kun olin laskemassa pultteja erään Australialaisen työmiehen kanssa. Aussithan on tunnetusti aika laidback porukkaa, eikä työnteosta oteta suurta ressia vaikka palkat hapuilisikin pilviä. Keräsimme muutaman tunnin pultteja kunnes jossain vaiheessa tuumasin, että "yeah, we are soon ready with this one" ja mietin, että kohtahan on jo ruokatunti, meneepästä päivä tänään nopeasti. Tähän Aussi totesi kulmakarvojen alta kuikuillen, että "hmm, ok, so you think we should slow down?". Kyllä siinä vähän piti hymyillä takaisin :D 

Olin tosiaan ihan muutamaa päivää vailla valmis lopettamaan tämän talviloman ja lähtemään Canberraan tapaamaan uusia semester 2:lle tulevia vaihtareita. Olin perustanut saapuville suomalaisille yhteisön nimeltä "Villasukat mukaan" koska tiesin, että kaikilla ei välttämättä oli ihan todenmukainen käsitys Canberran lämpötilajakaumasta. Yöllä kun kylmät saattaa laskea -3 vaikka päivällä pystyisitkin ottamaan aurinkoa bikiineissä. Tähän yhteisöön Oulun bilaajat olivat myös kutsuneet erään ystävänsä Oulusta, joka oli tullut vaihtoon tänne Brisbaneen. Otinkin yhteyttä Ireneen ja käytiin vähä lenkillä ja vaihdettiin kuulumisia. Se oli muuten myös meikäläisen syntymäpäivä, tämä kyseinen ilta. Irene tuumaskin, että oli vähän ihmeissään katsonut Facebookista, että minkä takia haluan lähteä lenkille 25 vuotis syntymäpäivänäni mutta totesin, että on mulla on ollut niin monet mahtavat yybersynttärit tässä vuosien varrella, että välillä voi vanhenemista juhlia hieman toisenlaisin rituaalimenoin. Edelliset kolme synttäriä kun ollaan juhlittu vähän isommalla, 30-40 hengen vahvuudella koko viikonlopun ylitse, nauttien suomen kesästä niin täysin rinnoin kun se vain on mahdollista. Tällä kertaa tehtiin 12h työpäivä ja käytiin lenkillä... Noh ens vuonna sitten räjähtää taas!


Oli kuvaamisen arvonen hetki mun mielestä: Kiinalainen kaljupää parkkeerannu autonsa keskelle tietä, jotta sai mahdollisimman hyvän taustan autosta otettuun valokuvaan :D


Story bridgen värimaailma oli vaihdettu sitten viime kerran!



 Keskiviikkona töiden jälkeen lennähdinki takasi Sydneyyn! Päätin valita majapaikakseni vuoden Australialainen hostelli-tittelin saanut "bounce". Täytyy kyl sanoa, että toooooodella hyvä paikka. Bouncessa makso yö jonku 34 dollaria, joka on ehkä muutaman dollarin enemmän kuin mitä tuosta Sydneyn rautatieaseman ympäriltä muuten voisi saada. Mutta kyllä sille rahalla sitten saa vastinetta! Ensinnäkin kun ne iski käteen tommosen Welcome-läystäkkeen, katoin, että jahas oikein ruotsiksikin ovat laittaneet tervetuloa toivotukset ja sanoinki niille, että aika internationaalia on. En kuitenkaan voinut kuvitellakkaan, että sielä olisi myös sama SUOMEKSI. No tottakai se reception setä oli toodella mukava ja vaihdettiin pari vitsiä suomalaisista ja siitä, että kuinka paljo heitä täälä käy. Asiakaspalvelu ei kuitenkaan loppunut tähän. Hän kysyi, että mitä ajattelin tehdä tänään. No selitin, että jos sitä jostain ruokaa hakis ja kävis kokkaamas ja menis aikasin nukkumaan kun huomenna pitää jaksaa bilettää Canberrassa. Tästä reception mies oikein innostui, otti kartan tiskin alta ja piirsi siihen reitit lähimpiin ruokakauppoihin/paikkoihin ja kertoi vielä ruokaehdotuksiakin :DDD Aivan mahtavaa. No hostelli oli tietenkin siisti ja sängyt isot ja pehmeät yms yms mutta erityisesti myös hostellin turvallisuus ansaitsee lisäkehuja. Nimittäin koko hosteli oli täynnä sähkölukollisia ovia, joka tarkoittaa siis sitä, että sielä ei ihan ketkä tahansa ulkopuoliset nuon vain kekkuloi ilman kulkukorttia ja toinen pointti oli iiisot, kahdella pistorasialla varustetut kaapit. Pystyit siis laittaan kaikki arvotavarat kaappiin, läppärit ja puhelimet latautumaan ja lähteä itse vaikka kaupungille, mahtihommia!


Kuvailin bussista maisemia.

Kotona odottikin yllätys! Olin saanut porukoilta synttäripaketin! Se sisälti Juha Vuosiren uusimman kirjan, Angry Birds bokserit, synttärikakuntekovälineet sekä ehkä hauskin lahja ikinä: Peakin t-paita jota oli jokainen perheenijäsen pitänyt päällän. Siinä oli siis mukana kotihajuja! Idean tähän he olivat saaneet siitä kun Elsa, meidän koira, tuotiin meille ekan kerran niin sillä oli mukana hajupeitto, jonka päällä Elsan siskot ja veljet olivat nukkuneet, ei sitten tuntunut niin vieraalta paikalta kun hajut olivat sentään tuttuja kun se yksin meille tuotiin. Täytyy sanoa, että mun hajupaidassa oli ehkä lähinnnä semmoinen tunkkaisen lastiruuman haju, kuin mikään kodilta muistuttava mutta ajatus oli silti eehana!

Jotakin hajuja ilmeisesti oli ollut kun tulli oli oikein avannut ja tsekannut meikäläisen paketin

Canberrassa linnut osottivat mieltään säätä kohtaan pönöttämällä vierekkäin oksalla kuin suomen harakat konsanaan.


Pidin siinä pienet tervetuliais bileet suomijengille ja ryhdyttiin tutustumaan toisiimme, niin hyvin kuin 6 Oululaista, 2 Rovaniemeläistä ja 2 Tamperelaista vain suinkin pystyy. Ja koska ei pidä liian kauaa pysyä paikallaan niin kahkaisin heti lauantaiaamuna tutustumaan uusiin vaihtareihin osallistumalla uudestaan meille järjestetylle OrientaatioTripille. :D Tällä kertaa en halunnut kuitenkaan maksaa Sydney Towerista ja muista turistirysistä, joten päätinkin käydä vähän shoppailemassa sillä aikaa.



Meinasin ostaa pikkusiskoille UGG:it mut onneks soittelin ensin ja tiedustelin nykypäivän nuorten mielipidettä UGG:ien brändiarvostuksen nykytilanteesta ja ilmeisesti ne on jo iha out. En sitte ostanu siskoille mitään.. :D

Menin sitten ostamaan keltaset housut. Pikkusisko sano heti ensimmäisen kuvat musta nuo päällä nähtyään, että "Turo hei sun pitää kysyä multa ensin voiksä ostaa tai pitää tommosia vaatteita, sä näytät ihan emopojalta noi jalassa!".  Noh onneksi oon niistä saanu myös positiivista palautetta ja mähän oon jo 25v Young Boy, eikä mun tarvi enää totella kaikkea mitä pikkusiskot yrittää määrätä!


Siinä on meidän tämän semesterin vaihtarijengi! Mitä ny on muutaman viikon ehtiny tutustumaan niin ihan huippuporukka kaikella tavalla. On ollu paljon helpompi tutustua ihmisiin ja saada kavereita kuin viime semesterillä. Syy voi olla ehkä vähäinen Amerikkalaisten ja Belgialaisten määrä tai suuri Suomalaisten määrä, en sitten tiedä...


Käytiin myös Antin kanssa kaljalla Hard Rock Cafeessa ja vaihdettiin kuulumisia.



Päivän jälkeen puksuteltiinkin sitten taas Blue Mountainssille katseleen maisemia.

Tällä kertaa ei käyty sielä vesiputouksella uimaskelemassa mikä oli tietysti sääli mutta tällä kertaa joku oli hommannut paikalle alla näkyvän karkkipelin, joka näin nosturimiehenä oli tietysti ääärimmäisen mielenkiintoinen ja koukuttava kapistus!

Voitto!
Blue mountainssien jälkeen mentiinki sitten taas Featherdale parkkii. En ollu maksanu siitä mitään mutta meidän matkanjärjestäjä oli unohtanu koko asia lippuja ostaessaan, joten sainkin ilmaisen lipun tällä kertaa. Onneksi myös menin sisään nimittäin näin tällä kertaa myös Tasmanian paholaisen joka jäi itse Tasmanian reissulla kokonaan bongaamatta.

Kassivaari




Tää kaveri oli nii eukaliptuksis!

Frogmouthit taas!

Ja siinä se paholainen o!






Kaverilla ei kauheasti tilaa aitauksessan ollu mutta ainakin se on turvassa siltä kasvokasvaintaudilta joka on tuhonnu 90 prossaa sen kavereista.


Se oli vissii lenkillä tai jotain kun oltiin sitä kattomas. Maahan oli oikee muotoutunut tommonen rata :D



Vähä vielä dingon pentuja.


Sitten päästiinki ajelee takasi kampukselle ja täälä on ny muutama viikko sitte tutustuttu toisiimme  eli käytännössä biletetty neljä viikkoa. Oon saanu paljo uusia kavereita, oppinu niiden nimet ja unohtanu ne sit heti ennen seuraavaa aamua. Seuraava päivitys tuleeki olemaan sit kuvakollaasi näiden neljän viikon bileistä. Niin ja ai nii, ostettii liput Uuteen-Seelantiin semester breakille. Pikkuse jännittää jo!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti